webmaster

Sukututkimus

Sukututkimustietojen kerääminen

Seuran eräänä päätehtävänä on toimia yhdyslinkkinä sukututkijoiden välillä, kerätä ja taltioida sukututkimustietoa ja jakaa sitä jäsenistölle ja muille tietojen tarvitsijoille. Seuran toimesta on suoritettu kirjekysely tiedossa olevien sukututkijoiden piirissä. Tällä kyselyllä pyrittiin selvittämään Väisästen sukua tutkivat henkilöt, tutkimusten kohteena olevat sukuhaarat, tutkimusten nykyvaihe ja laajuus. Vastaukset saatiin 11 tutkijalta. Kyselyn tulokset esitettiin Puolangan sukukokouksessa.

Kaikki kyselyyn vastanneet antoivat luvan antaa yhteystietonsa sukuseuran jäsenille ja muille Väisästen sukua tutkiville. Tietosuojarajoitusten vuoksi yhteystietoja voi saada seuran varapuheenjohtajalta Unto Väisäseltä. Sukututkijat, joille kyselyä ei viime talvena lähetetty, voivat myös ottaa yhteyttä Untoon, jotta saisimme tutkijatiedoston mahdollisimman täydelliseksi.

Sukuseura ylläpitää sukututkimusarkistoa, johon tutkijat tai heidän omaisensa voivat lähettää aineistoja, jotka ovat vaarassa jäädä unohduksiin, kadota tai jotka tutkija muusta syystä haluaa jättää arkistoon. Arkistosta tullaan antamaan tietoja muille tutkijoille ja muille niitä tarvitseville omakustannushintaan (kopio- ja postituskulut). Tietojen antamisesta sovitaan kuitenkin tutkijan kanssa, mikäli tutkija ei ole antanut vapaata käyttöoikeutta aineistoihinsa. Seuran intressi on lähinnä varmistaa, että kootut aineistot eivät joudu hukkaan.
Arkistoa hoitaa Unto Väisänen (unto.vaisanen@gmail.com tai puh. 050 3587541).

VIESTI VIITOTTU VÄISÄSILLE

”Mies veisteli vesoja, katkoi niitä kantamuksen, tarkoitus talvitietä tehdä, omaksi avuksi ja tietä tuntemattoman tueksi.”

Sukunimelle Väisänen on yksi tunnettu historiallinen lähtökohta, jäällä oleva tien viitta väisä. Väisät opastivat talvitietä kulkevan ohi sulien virtapaikkojen tuiskun peittämää polannetietä pitkin. Sukunimen historiallisessa kehityksessä liittyy siihen myös juonikkuutta, vaikka ei tunnetakaan, miten se vaikutti nimen muodon kehitykseen. Kolmannen version nimen alkuperästä kertoi sukukokouksessa Lapinlahdella UntoVäisänen. Hänen mukaan Väisä olisi käännös intiaanien kielestä ja merkitsisi pikku kauppiasta.

Eri puolilla Suomea on sukunimi Väisänen ajan saatossa kirjoitettu varsin eri tavalla, tästä lyhyt yhteenveto. Juvalta, Etelä-Savosta, löytyy vuodelta 1559 nimi Laurens Veijsen. Pohjois-Karjalassa Pielisjärvellä on asunut Staffan Wäisäin vuonna 1631. Pohjanmaalta Pyhäjärveltä tunnetaan Påval Väiseine ja muita nimen asuja samoilta tienoilta tunnetaan Wissen vuodelta 1550, Wissein v. 1551, Visainen v. 1552 jopa Vätsi. Sukunimen kirjaaminen on ollut noihin aikoihin melkoista arpapeliä, kun kirjurit ovat olleet ummikko ruotsalaisia. Kaikille Väisäsille ei ole aikoinaan kelvannut savolaisen aatelin mukainen nen –loppu, vaan on käytetty germaanista alkuperää olevaa Väisä –muotoa. Varsinkin Pohjanmaalla on jätetty nen –pääte pois, koska sen on katsottu olevan turhaa savolaista hienostelua.

”Sukesi siitä suku suuri, varisi viljalti väkä, Väisäset väisöjen väsääjät, järvien jäiltä, saarille Saimaan, venein vaelsivat, vastavirtaan viilettäen, samoten suurille saloille.”

Saaressa asuvan jokatalvinen lisäriesa, jäälle pystytettävät väisät, huomioitiin myös lähiasukkaiden taholta ja miestä alettiin nimittää väisänlaittajaksi, joka yleisen tavan mukaan muuttui sukunimeksi Väisänen. Väisänen on tunnetusti etelä-savolainen sukunimi, joka esiintyy yleisesti Pellosniemen hallintopitäjästä erotettujen Juvan, Joroisten ja Sulkavan pitäjien veroluetteloissa.

Ruotsin valtion verotus maanviljelijöitä kohtaan oli raskasta, kun muutaman verovapaan vuoden jälkeen maanviljelijä oli verotalollinen. Veronkannossa tapahtui väärinkäytöksiä, joiden oikaisu oli työlästä, usein jopa mahdotonta, minkä vuoksi aloitekykyisimmät ja rohkeimmat talonpojat pakenivat perheinensä kauaksi saloille, koettaen elää vapaana valtion asettamista velvoitteista edes muutaman vuoden. Näiden muuttajien joukossa oli myös Väisäsiä

Ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeen syntyi eniten Väisäsiä Lapinlahdella, esimerkiksi vuonna 1944 syntyi 397. Puolagalla syntyi samana vuonna 310 ja Kiuruvesi sai kestää kolmanneksi eniten Väisästen paineita, syntyneitä oli 213. Sodan jälkeen vuosina 1945-65 syntyi eniten Väisäsiä Helsingissä (239), Puolangalla (195) ja kolmanneksi eniten Oulussa (152). 60- ja 70-luvuilla eniten syntyi Helsingissä (341), Oulussa (219) ja ulkomailla (181). Nimen esiintymisen yleisyys kuvastaa myös maassa ja maasta muuttoa 60-. 70- ja 80-luvuilla

 

Sukututkijat:

Tapani Oikarinen

Ojatie 11
91910 Tupos
Puh. 08-384029
tapani.oikarinen@mail.suomi.net

Reino Väisänen
Sosiaalijohtaja
Lukutoukanpolku 6
77600 Suonenjoki
Puh. 017-512 568, 0400-575 184
reino.vaisanen@pp3.inet.fi

Raimo Väisänen
Perämies
Savonkatu 2
49400 Hamina
Puh. 0400-404891
raimo.vaisanen@kymp.net

e-mail: vaisaset@bracun.net